Metallipintaa kenkälaatikon kanteen

Tänään Paperilla -blogissa on vieraana Maikkis, joka opettaa meille upean tekniikan! Kiitos vierailustasi!



Kuka olet?



Olen nettinimeltäni Maikkis, ristimänimeltäni Maikki-Noora. Asustelen Etelä-savossa Mikkelissä, maalla, kahden tyttölapsen ja aviomiehen kera. Meillä on myös lauma erinäisiä kotielämiä. Teen päivätyökseni opetushommia ammatillisella puolella ja vastapainona työlleni minun on pakko tehdä vapaa-ajallani käsilläni jotain. Se jokin on tällä hetkellä askartelua ja “taiteilua” eri muodoissaan. Harrastan askartelun lisäksi taideopintoja kansalaisopistolla ja lisäksi olen aivan tunnetaideterapeuttiopintojeni loppusuoralla.  

Pidän askartelu tuotoksistani “päiväkirjaa”  http://kortteiluflow.blogspot.com/ blogissa, jonka aloitin alkuvuodesta 2012. Askartelutarvikeliike Paperilohikäärmeen Design Teamin pestin kautta minun töihini törmää kaupan blogissa. Paperilohikäärme on houkutellut minut myös alan messuille ja saattaa minuun törmätä kaupallakin, jos oikein hyvin sattuu. Lisäksi Koukussa kortteihin yhteisössä olen ryhmän nimikkohaasteen Dt eli tuolla yhteisössä viettelen toisinaan kortteiluaikaani :D

Millainen on askarteluhistoriasi?

Olen aina työstänyt käsilläni jotain. Nuorempana ompelin, neuloin ja piirsin. Aikuisempana työssäni parturi-kampaajana sain purettua tarpeeksi “käsienergiaa”, jolloin vapaa-ajalla näpertely jäi oikeastaan kokonaan. Työnkuvan vaihduttua opetushommiin, vapaa-ajalla lisääntyi tarve tehdä käsillä jotain ja pikkuhiljaa keramiikan, piirtämisen, taideopiskelujen, ompeluiden ja neulomisten päälle tuli kuvioihin alkuvuonna 2011 paperiaskartelu. 

Askartelusysäys lähti nettimaailman korttikuvista. Tarkalleen en muista, miten kortteja päädyin tekemään, mutta kaappien kätköistä tuli sovellettua ensimmäiset kortit luovasti.  Koen edelleen olevani noviisi erilaisissa askartelujutuissa, mutta askarteluyhteisöt ovat olleet minulle se henkireikä, joiden avulla olen saanut oppia koko ajan uutta. Alkumainingeissa suurimpia vertaistuki- ja oppipaikkoja oli Koukussa Kortteihin yhteisö, jonka kautta oikeastaan askarteluinnostus sai suurimman potkun eteenpäin. Pyörin siellä edelleenkin mutta vähempi, koska korttiaskartelun rinnalle nyt keväällä löysin Mixed Median, maalaamisen ja kaikenmaailman tekstuurit. Tällä hetkellä kaikista inspiroivin porukka minulle on löytynyt Paperilohikäärmeen Design-tiimistä, jonka kanssa olen saanut kehittää askarteluani ihan uusiin ulottuvuuksiin :D
Värit yleensäkin, askartelussa leimakuvien värittäminen ja niihin liittyvät värit ja värikynät, ovat minulle varmaan se suurin rakkaus harrastuksissa. Lisäksi nyt on kuvioihin tullut myös tämä erilaisten “mömmöjen” kanssa pelaaminen. Korttien tekemisen kautta puran paljon värimaailmoja, mutta välillä on kiva tehdä ihan jotain muuta ja silloin rakentelen näitä erilaisia tekstuureja erilaisiin pintoihin.
Tunnistan itsessäni yksintekijän lisäksi myös sosiaalisen askartelijan, joka saa iloa ja riemua harrastuksen jakamisesta muiden samankaltaisen kanssa :D Ilman yhdessä tekemistä ja sen ilon jakamista ei varmaan tämä olisi näin kivaa :D

Mikä askartelussa innostaa tarttumaan saksiin aina uudestaan?

Minä puran stressiä ja itseäni käsieni kautta tekemällä aina jotain. Lopputuloksella ei ole niin suurta merkitystä vaan se, että saa tehdä käsillä :D  Harrastuksena askartelu on äärimmäisen mukavaa ja se vaan vie mennessään. Askartelun maailma on niin valtavan laaja, että koko ajan löytyy uusia asioita, joita saa opetella. Olen tekijänä sellainen, että inspiraationi tulee helpoiten uuden oppimisen kautta. Koko ajan pitää olla joku asia, mitä opettelen tai selvittelen tai pyörittelen mielessäni. Näin pysyn myös innostuneena askartelun saralla. :D Parhaimmat kokemukset minulla on siis askartelun puolella niistä jutuista, kun olen oivaltanut, oppinut tai selvittänyt jonkun minulle uuden tekniikan.

Tekniikka, joka saa luovuutesi virtaamaan?

Tällä hetkellä nämä erilaiset tekstuurit, massojen kanssa leikkiminen ja niiden maalaaminen vie eniten luovuuden äärelle ja niiden kautta pääsen Flow tilaan :D

Mitkä kolme askartelutarviketta ottaisit mukaasi autiolle saarelle?

Akryylivärit, tekstuuripasta ja kartonkia ;) Vaikkakin tätä jäin kyllä miettimään ja se pieni ekohippiäinen sisältäni kielsi akryylivärien viemisen luontoon… Saattaisikin olla niin, että en ottaisi saarelle mitään vaan haasteena kehittelisin sieltä saarelta askartelumateriaalit ekologisesti ;)

Lempiväriyhdistelmäsi?

Rakastan tällä hetkellä murrettuja värejä. Olisinkohan uponnut nyt tähän syksyiseen maisemaan ;) Murretut vihreät, ruskeat ja siihen sipaisu kultaa, voisi olla sellainen IN-väriyhdistelmä tällä hetkellä.

Mikä sinua inspiroi juuri nyt?

Pää on tällä hetkellä täynnä ideoita… Minulla on muutamia uusia kohopastoja ja glittermaaleja pöydän kulmalla odottamassa. Niistä odotan , että pääsen tekemään kortteja vähän luovemmalla tavalla :) Lisäksi yksi yksinkertainen tekstuuripinta kiehtoo… Jos siitä saisi tehtyä kirjan kannen. Ja lisäksi kirjaan liittyen paketissa nököttää uutukainen the Cinch, jolla meinasin rakentaa “December Daily” kirjasen joulukuussa...

Askarteluaiheiset nettisivut / blogit / haasteet, joita seuraat :

Andy Skinnerin blogista tulee ideoita jatkuvasti : http://andyskinnerorg.blogspot.fi/ varsinkin tekstuuripintojen rakentamisen ja värittämisen puolella Andy on minun suurin Guruni :D
Lisäksi Paperilohikäärmeen Design Team:n kaikkien jäsenten blogeista saa virtaa ;) Yllytämme toisiamme välillä aivan hulluihin tekoihin :D
Kortteilupuolella ystäväni Merkkarin blogi Korttikammari on aktiiviseurannassa.

Lempiprojektisi:

Viimekesänä ratkoimme yhden tekstuurin arvoitusta Paperilohikäärmeen tyttöjen kanssa ja kun sen tekstuurin arvoitus ratkesi, ni se oli kyllä huikeaa :D Vaikka yksin tekeminen askartelussa on yksi ihana puoli, niin netin kautta oivallusten jakaminen on kyllä aivan loistavaa :) Tässä tekstuurissa pääsi yhdessä miettimään, vatvomaan ja jakamaan sen oivaltamisen ilon. :D

Terveiset lukijoille.

Tekstuurien rakentelussa jos missä saa “turata” ihan rauhassa ;) Rakenteluvaiheen voi “mokata” ihan tyystin mutta lopulta lopputulos saattaapi olla aivan huikea! Tekstuurin voi maalata vaikka miljoonaan kertaan ja massaa saa lisätä vaikka keskenkaiken. Askartelu ei saa olla liian vakavaa, ja uuden oppiminen on aina turaamista ja hauskaa :D Pitää siis nauttia siitä matkasta, lopputulos kun saattaa olla ihan mitä vaan ;)

Maikkis jakaa yhden upean tekniikan Paperilla -lehden blogin lukijoiden kanssa. Lukekaa ja inspiroitukaa!


Innostuin touhuamaan kenkälaatikon kanteen jonkinmoista tekstuuria syysloman kunniaksi.

Askarteluohje kenkälaatikon tuunaukseen




Paperiaskartelu, askartelu, kortit,



Paperiaskartelu, askartelu, kortit,


Käytetyt askartelutarvikkeet:




Kenkälaatikko. Tekstuuripastaa, Palettiveitsi/muovikortti, Suihkepullo, Leimasimia (mielellään ilman puukantaa), Kuumailmapuhallin, Akryylivärejä, Metallivahoja, Siveltimiä, käsipyyhkeitä.


Aloitin kenkälaatikon kannen tuunauksen maalaamalla pinnan mustalla Gessolla. Lisäsin gessotun pinnan päälle tekstuuripastaa n. 2mm paksuudelta. Itse tykkään työskennellä palettiveitsen kanssa, mutta pastan levitykseen käy vaikka vanha muovikortti. Kunhan massan saa levitettyä suht tasaisesti, niin välineellä ei ole väliä.


Kuivasin kuumailmapuhaltimella tekstuuripastan nahkakuivaksi. 


Nahkakuivan pinnan tuntee sormella :D Massa on vielä sisältä pehmeää, mutta pasta ei jää sormeen kiinni. Eli massan pinta on siis kuivunut ja sisältä massa on vielä märkää.


Kostutin suihkepullolla leimasimen. (Chocolate Baroquen Tangled Peacock -setistä)


Ja painoin leimasimen tekstuuripastaan.


Näin. Kun tekstuuripasta on nahkakuiva ja leimasimen pinta kostea, niin leimasin toimii tekstuurintekijänä aivan loistavasti. Enkä tällä kertaakaan saanut kovinkaan paljon leimasimiin tekstuuripastan jäämiä. Eri pastat toimii tässä vaiheessa hieman eritavalla. Kannattaa siis kokeilla eri pastojen toimivuutta.


Lätkin leimasimilla kuvioita massaan enempi. Ihan jokavälissä leimasinta ei tarvinnut suihkepullolla kostuttaa. Tekstuuripasta kun on nahkakuiva, niin se kestää jonkin verran varovaista painamista ilman, että se tarttuu kuivaan leimasinpintaan. 

Tämän jälkeen annoin pinnan ja pastan kuivaa enempi. Kuumailmapuhaltimella voi kuivumista hieman nopeuttaa, mutta se tekee tekstuuripastalle sen, että pasta hieman kuplii ja silloin kuviot hieman pehmenevät ja laimenevat. Eli jos haluat säilyttää kuvioinnin pikkutarkatkin jäljet, niin kuivata teksturointi rauhassa ilman kuumennusta.


Keskustan kuivamisen jälkeen lisäilin palettiveitsella purkista suoraan kannen reunaan enempi massaa. Siloittelin hieman pastaa ohuemmaksi, mutta kuitenkin niin, että en korjaillut sisäpuolen massan reunaa, vaan se sai jäädä melkoisen korkeaksi ja epäselväksi.


Kuumailmapuhaltimella kuivattelin reunojen pinnan taas nahkakuivaksi. Ja sen jälkeen painoin siihenkin kostutetulla leimasimella kuvioita. Koska reunassa oli paksummalti tekstuuripastaa, niin leimaamalla sain massan tursuamaan ulos kannen keskelle päin. Tämä ei haitannut ollenkaan. Päin vastoin ;)


Tässä on siis kansi teksturoituna.


Hieman nostelin paksumpia reunoja palettiveitsen reunaa apuna käyttäen ulospäin, jotta reunasta tulisi enempi repaleisempi. Tämän pystyy tekemään silloin kun pasta on pinnalta jo melkoisen kuiva, mutta sisältä edelleen märkää.


Tässä lähikuvaa repsottavasta reunasta. Sitten annoin työn rauhassa kuivaa tunnin verran.


Sitten alkoi minusta homman mukavin vaihe. Maalaus. Pohjustin työn mustalla akryylivärillä ja siveltimellä. Hieman sain käyttää vettäkin, kun tuntui, että väri oli kovin tönkköä. Tämän vaiheen työstöä olisi helpottanut se, että olisin tajunnut värjätä akryylivärillä tekstuuripastan tummemmaksi. Suojelin kuitenkin leimasimiani väritahroilta, enkä tehnyt kovin vaikeasti maalattavaa pintaa, niin ei maalaamisessa kovin kauaa mennyt.


Tässä pinta mustaksi maalattuna. Minä tykkään värittää nämä "metalli" pinnat aina näin mustasta/tummasta vaaleaan päin. Toki värityksen voisi tehdä toisinkin päin, mutta silloin pitää "sotkea" enempi ja lopputuloksesta tulee toisen oloinen... 


Mustan värin kuivamisen jälkeen alkoi itse tekstuurin esiin tuominen. Käytän ns. kuivasivellin tekniikkaa, eli melkoisen kuivalla värillä sivelemällä saan kolmiulotteisuuden pintoihin. Tässä maalasin ensin tumman turkoosia väriä.


Ja tässä näkee, miten vähän väriä siis kerralla tulee. Siveltimeen otan siis haluttua väriä hyvin vähän ja liiat pyyhkäisen käsipyyhepaperiin. Siveltimen harjakset olisi hyvä olla jopa harallaan ja sillä tavalla kuivat, että väriä tuskin lähtee siveltimestä sormeen, jos sitä kokeilee. ja sitten vaan sudin pintaan. Tässä pitää malttaa olla kärsivällinen ;)


Turkoosin päälle lisäsin valkoisella taitettua turkoosia ja päällimmäiseksi ihan valkoista väriä. Ja koko ajan kuivalla siveltimellä sivellen, "heilutellen edestakaisin, sutien". :D


Tässä riikinkukko oli turkoosina.


Sitten oli pronssivärin aika. Samalla tavalla jatkoin kuin turkoosinkin kanssa. Kuivalla siveltimellä. Vähän väriä kerrallaan. Kun siveltimen laittaa tarpeeksi kuivana maalattavalle pinnalle, niin aika rauhassa saa sutia, että väriä tulee. Väriä tulee kuitenkin niihin kohollaan oleville kohdille. Jos väriä on liikaan siveltimessä, niin silloin se peittää edelliset värikerrokset syvimpiin uriin asti ja tekstuurista häviää kolmiulotteisuus.

Kun haluan pinnasta metallisen, niin silloin tosiaan käytän metallivärejä pinnan viimeisempina väreinä. Pinnasta tulee vähän vastaava, kuin patinoitunut metalli, joka on hankautunut kirkkaaksi koholla olevista kohdista.


Akryylisen metallivärin päälle tai sen sijasta käytän usein metallivahoja. Levitin tämän laatikon kannen reunaan ensin punaista metallivahaa sormen kautta. Ja sen jälkeen lisäsin koko pintaan kultaista vahaa. Nämä kyseiset vahavärit pitää hieman lämmittää sormen avulla, jotta se leviäisi pintaan kauniisti. Minä saan vahan levityksen toimimaan sormen kautta, toki tapoja voi olla muitakin.

Lisäksi lisäilin kanteen muutamia metallikoristeita liiman avulla ja kruunasin komeuden beigen värisillä strasseilla.


Tällaisten metallihohteisten töiden kuvaus on melkoisen haastavaa...


Tässä lähikuvia kannen tekstuureista ja yksityiskohdista.








Tällainen siis tällä kertaa. 

Mietin kuvatessani lopputulosta, että laitanko kannen seinälle tauluna. Mutta taitaa se oikeasti minulla päästä ihan laatikon kannen virkaa hoitamaan :D

Toivon mukaan joku muukin innostuu tällaisten tekstuureiden tekemisestä näillä ohjeilla :D

<3 Maikkis


9 kommenttia

  1. Mahtava lopputulos. Tosi selkeät ohjeet annoit, joten todellakin innostuin asiasta, kiitos!

    VastaaPoista
  2. Oi hyvän tähden, mikä hienous! Selkeät ohjeet kyllä suorastaan pakottavat kokeilemaan ;)

    VastaaPoista
  3. Voi mahoton, onpas upea työ! Kyllä tässä laatikossa kelpaa Manoloita tai muita aarteita säilyttää :-)

    VastaaPoista
  4. IIK! Miten ihana. Juuri ostin ekan pastan, on niiiin kauan ollut ostoslistalla ja nyt vasta sain hankittua. Aivan ihana inspiroiva tekniikka, jota pitää kokeilla. KIITOS!

    VastaaPoista
  5. Todella upea!! Kiitos selkeästä ohjeesta ja kuvista. Kyllä täytyy lähteä askartelukaupoille... :)

    VastaaPoista
  6. Aivan ihana, noilla ohjeilla voisi jo itsekin uskaltaa kokeilla.

    VastaaPoista
  7. Wau! Aivan ihana! Pitäisköhän joskus itsekin kokeilla. To do -listalle, ehdottomasti. :)

    VastaaPoista
  8. Wautsi vau, onpa hieno juttu! Minulla on kenkälaatikoita odottamassa ideoita ja tämä on aivan upea!

    VastaaPoista

Kiitos viestistäsi!